7 erilaista näkökulmaa verkkopalvelun sisältöihin

27.3.2018

Rakastan tuottaa sisältöjä. On kuitenkin hetkiä ja aiheita, kun en heti jaksa innostua. Mutta jos sisältö ei kiinnosta edes minua, miksi se kiinnostaisi ketään muutakaan?

Melkein minkä tahansa aiheen voi muuttaa kiinnostavaksi. Siitäkin huolimatta, että tietyt asiat on pakko sanoa. Verkkopalvelun perussisällöt jäävät helposti mainoslauseiden, artikkelien ja uutiskirjeiden varjoon. Mutta niihinkin voi suhtautua mielikuvituksella.

Siksi listasin seitsemän erilaista näkökulmaa verkkopalvelun perussisältöjen tuottamiseen.

#1: Tarina

Arkinen askarekin muuttuu koukuttavaksi, kun sen kertoo tarinan muodossa. Niin myös tuotekuvaus. Katso vaikka Finlaysonin unipussien tuotekuvausta – ihana!

Mitä tahansa voi kertoa tarinana:

Lähdin töihin. → Sinä synkkänä marraskuisena päivänä satoi kaatamalla, kun astuin ulos ovesta kohti määränpäätäni. (okei vähän klisee, mutta silti toimii!)

Me olemme kokeneita talonrakentajia. → Oli helteinen kesä vuonna 1995, kun rakensimme ensimmäisen talomme.

Tarinan elementtejä voi hyödyntää, vaikka ei edes myisi yhtä söpöjä tuotteita kuin Finlayson. Inspiroidu esimerkiksi Asianajajaliitolle tekemämme kampanjasivuston alkutekstistä.

#2: Haastattelu

Uskon ennemmin tuote-arvosteluja tai ystäväni suositusta kuin yrityksen vakuutteluja. Mikset sinäkin antaisi tyytyväisten kommenttien vakuuttaa lukijoita puolestasi? Sitaatit antavat painoarvoa arvolupauksille ja sloganeille.

Tai mitä jos menisit askeleen pidemmälle ja esittelisit tapasi toimia haastattelemalla asiakasta?

#3: Keskustele!

“If it sounds like writing, I rewrite it”, on Elmore Leonard sanonut. Se pätee kaikkeen kirjoittamiseen, mutta etenkin verkossa.

Vielä parempi on, jos saat tekstisi keskustelemaan lukijan kanssa. Enkä nyt tarkoita väittelyä, vaan ilahduttavaa keskustelua.

Käytännössä keskusteleva tyyli tarkoittaa lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia sanoja. Sellaisia, joita sinä ja etenkin kohderyhmäsi käytätte, kun puhutte. Vältä asiantuntijatermejä, kapulakieltä ja jargonia. Vältä kaikkea, minkä ymmärtämiseen lukijalta menee aikaa.

Kehota! Se toimii verkossa ja ohjaa lukijaa toimimaan niin kuin haluat hänen toimivan. Aluksi kehotusmuodon kirjoittaminen tuntuu vieraalta. Se kuitenkin ohjaa loppukäyttäjää ja on hyvin varsin toimivaa ja toivottua verkossa.

Hyvä esimerkki on Finnairin etusivu, jossa kehoitteita käytetään luontevasti.

Keskusteleva tyyli sopii erityisesti blogeihin, mutta se piristäisi monia perussivujakin. Inspiraatiota voi kyllä hakea blogeista. Yksi innostava esimerkki on Atelier Doré. Sen jokainen teksti tuntuu kuin keskustelulta kirjoittajan kanssa.

#4: Turhat pois

Verkkopalvelun käyttäjät lukevat keskimäärin 20% yhden sivun sisällöstä. Siis viidesosan. Todennäköisesti otsikot, listaukset, sitaatit ja muut osiot, jotka erottuvat leipätekstistä. Mitä jos tärkein viestisi on leipätekstissä? Tai jos sivu niin täynnä asiaa, että lukijan huomio kiinnittyy epäolennaisuuksiin?

Mitä vähemmän sisältöä on, sitä varmemmin viestisi välittyy. Mieti siis jokaisen sivun kohdalla, mikä on se viesti, jonka haluat loppukäyttäjän lukevan. Varmista sitten, että se viesti välittyy, vaikka lukija vain skannaisi sivun nopeasti. Sano tärkein asiasi ensimmäiseksi, jo otsikossa.

Vähemmän on monesti enemmän. Myös verkkosisällöissä. Tiukasti hakukoneoptimoidut artikkelit ovat poikkeus – niiden kuuluukin vastata lukijan kysymykseen perusteellisesti. Perussisällöt on kuitenkin parempi pitää yksinkertaisina. Tai jos nekin ovat pitkiä, ainakin ne tulisi olla tarkasti jäsenneltyjä.

Inspiroidu yksinkertaisesta sisällöstä esimerkiksi meditaatiosovellus Headspacen sivuilla. Tai kurkkaa meidän JATTK-työttömyyskassalle tekemämme palvelun minimalistinen etusivu.

#5: Kehitä sivustoa sisältö edellä

Verkkopalvelun kehittämisen voi aloittaa monella tavalla. Esimerkiksi listaamalla teknisiä vaatimuksia, tutkimalla Google Analyticsiä tai vertailemalla julkaisujärjestelmiä.

Tai sitten sen voi aloittaa sisällöistä. Jos minulta kysytään, niistä nimenomaan pitäisi aloittaa. Ne nimittäin kiinnostavat loppukäyttäjää enemmän kuin julkaisujärjestelmä tai tekniikka. Hän tulee sivustolle saadakseen vastauksen kysymykseensä.

#6: Puhekieli

Organisaatiojargonin muuttaminen yleiskieleksi on haaste. Sen muuttaminen puhekielen omaiseksi on vielä isompi haaste. Eikä se kaikille sovikaan, ainoastaan rohkeille.

Jos käytät samaa kieltä kuin kohderyhmäsi, puree sisältösi paremmin. Jos kohderyhmäsi käyttää hurttia huumoria, ehkä sinunkin pitäisi.

Eikä sinun ole edes pakko kirjoittaa kuin Varustelekan porukka kirjoittaa. Harkitse kuitenkin, voisitko muuttaa tyyliäsi vähän rennommaksi.

Vaikka kohderyhmäsi olisi tietyn alan asiantuntijat, hekin saattavat arvostaa helppoa kieltä. Voisitko siis kehittää sisältöä vähemmän kirjoitetun kuuloiseksi? Sellaiseksi, jota käytät puhuessasi?

#7: Mitä jos aloittaisit käyttäjästä, et organisaatiostasi?

Mitäpä jos et kirjoittaisikaan tähän tyyliin: “Me olemme Yritys X ja teemme sitä ja tätä”. Mitä jos et puhuisikaan itsestäsi, vaan puhuisit lukijalle? Jos et esittelisi yritystä, vaan kertoisit, mitä tarjoat lukijalle? Tai jos vakuuttaisit hänet viettämään aikaa sivustolla ja asioimaan kansssasi?

Informaatioähkyn aikana kiinnostuksen herättämiseen täytyy tehdä töitä. Aika harva asia oikeasti kiinnostaa. Sinunkin on annettava lukijalle syy kiinnostua asiastasi. Miksi sinun juttusi kiinnostaisi? Kiinnostaako se itseäsi? Toivottavasti, sillä jos sinä innostut aidosti sisällöstä, saattaa joku muukin innostua.

Monia sellaisiakin asioita, jotka ”on vain pakko olla” voi kehittää viihteellisemmiksi.

Jos haluat sparrausapua perussisältöjen työstämiseen uudesta näkökulmasta, pistä viestiä tulemaan!

Ota yhteyttä, ehdota tapaamista tai pyydä tarjous.

Ota yhteyttä