Käyttöliittymäsuunnittelua ja itsensä haastamista

18.01.2017

Esittelyssä suunnittelija Mari Nieminen

Innostun, kun asiakas tai työkaveri haastaa mut ja joudun perustelemaan ratkaisujani. Tänä vuonna aion myös haastaa itseäni ja kokeilla jotain, mitä en ole koskaan ennen kokeillut: joogaa. Joukkue- ja kamppailulajien harrastajalle se on aika vieras laji, mutta epämukavuusalueella oleminen kehittää.

Minusta piti tulla videoiden jälkikäsittelijä

Taideakatemiassa opiskellessani ajattelin, että alkaisin videoiden jälkikäsittelijäksi. Päädyin kuitenkin hakemaan mainostoimistoon töihin ja sillä tiellä pysyin kymmenisen vuotta, kunnes ohjelmistoala alkoi vetää puoleensa.

Olin aina ollut vähän sellainen teknologianörtti. Jossain vaiheessa verkkopalveluiden suunnittelu alkoi kiinnostaa. Halusin keskittyä tekemään töitä, joista olisi aidosti hyötyä asiakkaalle. Siispä aloin kehittää osaamistani ja ennen pitkää uskalsin hakea töihin ohjelmistoalalle.

Poutapilveen tulin pari vuotta sitten, mutta olin hakenut tänne jo kerran aiemminkin vuosia sitten. Päätin, että tuonne minä menen. Ja niin meninkin.

​ ​ ​

Tykkään, kun asiakkaat haastavat

Työpäiväni Poutapilvessä ovat monipuolisia ja haastavia. Ne koostuvat pitkälti suunnittelutyöstä ja erilaisista palavereista. Työkavereiden kanssa pohdimme usein, miten jokin asia olisi parasta toteuttaa. Esimerkiksi Oskarin, Petrin ja Reetan kanssa tulee usein palloteltua ideoita. Kyseenalaistan ja pohdin paljon löytääkseni ratkaisun, josta on oikeasti hyötyä asiakkaalle.

Kyseenalaistan ja pohdin löytääkseni ratkaisun, josta on oikeasti hyötyä asiakkaalle.

Aika ajoin käyn tapaamassa asiakkaita. Niistä palavereista saan puhtia ja intoa. Tykkään, kun asiakkaat haastavat ja kritisoivat. Se kehittää, kun joutuu perustelemaan suunnitteluvalintojaan. Erityisen hienoa on, kun asiakas luottaa asiantuntemukseeni ja ymmärtää, miksi ehdotan jotakin. Toisaalta nekin hetket tuntuvat ihan hitsin hyviltä, kun asiakas kehuu suunnittelemaani layoutia ja ehdotus menee kerralla läpi.

Parasta Poutapilvessä: luottamus

Olen nyt ollut Poutapilvessä 1,5 vuotta töissä, eikä kertaakaan ole ketuttanut aamulla lähteä töihin. Täällä on mukava työskennellä. Parasta ovat työkaverini, joustavuus ja se, että minuun luotetaan suunnittelijana ja työntekijänä.

Asiakasprojekteissa hienointa on nähdä prosessi – kun abstraktit ideat muuttuvat vuoropuhelulla konkretiaksi. Kun projektitiimi alkaa ymmärtää asiakkaan tarpeita ja asiakas taas meidän ideoitamme. Ja kun avoimen dialogin avulla saamme yhdessä aikaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Tästä työstä olen erityisen ylpeä

Erillisverkot.fi

Olen itse asiassa ylpeä siitä, kuinka koko Erillisverkkojen projekti sujui, en vain lopputuloksesta. Me keskustelimme avoimesti ja haastoimme toisiamme asiakkaan kanssa. He olivat rohkeita aloittamaan puhtaalta pöydältä ja asettumaan vahvasti käyttäjän asemaan. Me taas kyseenalaistimme, haastoimme ja ideoimme jotain aivan uutta. Asiakas oli myös valmis panostamaan kuviin ja tarinalliseen sisältöön – mikä näkyy toteutuksessa.

​ ​ ​

Innostun verkkopalveluista, jotka tarjoavat käyttäjälle pieniä hyvän mielen kokemuksia

Tahtoisin kehittyä käyttäjälähtöisyydessä. Haluaisin oppia asettumaan vielä paremmin loppukäyttäjän saappaisiin ja suunnittelemaan palveluita, joita käyttäjät rakastavat.

Verkkopalvelut ovat nykyään niin monotonisia ja samanlaisia. On siinä hyviäkin puolia, mutta se on vähän tylsää. Esimerkiksi isoja hero-kuvia ja –videoita on melkein kaikilla sivustoilla. Tykkään niistä itsekin, mutta toivoisin, että niiden käyttö olisi perusteltua – niin kuin mikä tahansa verkkopalvelujen suunnittelussa. On turha tehdä hyvännäköistä, jos se ei palvele tavoitteita tai loppukäyttäjiä.

"Haluaisin oppia asettumaan vielä paremmin loppukäyttäjän saappaisiin"

Asiakkaille saarnaan tällä hetkellä eniten sisältösuunnitelman merkityksestä. Sisältö on kaikkein tärkeintä ja sen kautta sivusto rakennetaan – ei toisinpäin. Sisältöön kuitenkin panostetaan aivan liian vähän. Tällä hetkellä innostun verkkopalveluista, jotka tarjoavat käyttäjille pieniä hyvän mielen kokemuksia. Esimerkiksi niin, että lomakkeen lähettämisen jälkeen ruudulle avautuu viesti, joka saa hymyilemään. Tai kun käyttöliittymä reagoi niin, että verkkopalvelu tuntuu henkilökohtaiselta. Tähän yritän panostaa myös omassa suunnittelutyössäni.

Flat design on sen sijaan yksi niistä verkkopalvelutrendeistä, joihin en täysin usko. Mielestäni käyttöliittymän pitää ohjata käyttäjää. Nappulan pitää näyttää nappulalta, jotta käyttäjä osaa sitä klikata. Kuvakarusellejakaan en haluaisi enää nähdä, sillä ne eivät juuri koskaan palvele loppukäyttäjää.

Verkkopalvelu pitää suunnitella käyttäjälle, ei organisaatiolle

Olen huomannut, että verkkopalvelua uudistettassa unohtuu usein tavoite ja tarkoitus, eikä mietitä, mitä käyttäjä oikeasti verkkopalvelusta hakee.

Käytöstä pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa. Moni meistä toivoo verkossa selaillessaan löytävänsä tarvitsemansa tiedon mahdollisimman nopeasti. Emme me jaksa tuhlata aikaamme etsimällä jotakin.

Käyttäjälähtöisyydessä riittää haastetta asiakkaillemme ja myös meille. Tavat, laitteet, vaatimukset ja tarpeet muuttuvat koko ajan. Miten tehdä verkkopalveluista entistä käyttäjälähtöisempiä? Siinä tahdon haastaa itseni ja asiakkaamme.

Lyhyesti

Mari Nieminen suunnittelee Poutapilvessä kaikkea infograafeista käyttöliittymiin ja työkavereiden synttärikorteista Poutapilven brändiin. Vapaa-ajalla hän lukee eko-scifi-jännäreitä, pelaa FPS-pelejä ja ihastelee maailman pieniä ihmeitä.

Marin löydät myös Twitteristä ja LinkedInistä.

Osaaminen

  • Visuaalinen suunnittelu
  • Käyttökokemus
  • Informaatioarkkitehtuuri
  • Käyttöliittymäkoodaus

Lue Marin kirjoittamia artikkeleita: