”Meidän verkkosivuilla ei myydä mitään” ja muita väärinkäsityksiä

18.9.2017

Lähes jokaisella organisaatiolla on verkkosivut. Monelle yritykselle koko toiminta on täysin verkon varassa, toisilla organisaatiolla verkkosivut tuntuvat olevan olemassa, koska kaikilla muillakin on. Yllättävän usein verkkosivujen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä tulee esiin mielenkiintoinen vastaus; kehitysinvestointeja ei haluta tehdä, koska meidän sivuilla ei myydä mitään.

Jokaisella sivustolla myydään jotain

Jos organisaatio on investoinut ja panostanut mihinkään markkinointiin tai viestintään millään tasolla, se myy jotain. Tai ainakin näin voisi hyvällä syyllä olettaa, sillä tuskin kukaan ehdoin tahdoin investoi mihinkään täysin tuloksettomaan ja tarpeettomaan. On tietenkin totta, että isoa punaista osta-nappia ei löydy kuin osasta verkkopalveluita, mutta se ettei omien puheiden mukaan myydä mitään, johtuu siitä, että maaleja ja tavoitteita ei ole myöskään asetettu.

Yritykset esimerkiksi myyvät tuotteita tai palveluita, liitot esimerkiksi edunvalvontaa tai työttömyysturvaa eli jäsenyyttä. Koulutusorganisaatiot haluavat lisää tutkinnon suorittaneita, joten he myyvät opintomahdollisuuksia. Julkishallinto myy informaatiota, oman viestin lobbaamista, mielikuvaa ja käytäntöjä toiminnasta ja vaikutustavoistaan yhteiskunnassa. Sairausliitot myyvät vertaistukea, kuntoutusmahdollisuuksia, tietoa sairaudesta sairastuneille ja heidän läheiselleen sekä ennaltaehkäisyyn liittyvää informaatiota. Sosiaalisessa mediassa myydään omaa persoonaa, omaa osaamista tai omaa brändiä. Tai yrityksen somessa tarinoita, tekemistä, ihmisiä osaamisen takana ja sitä kautta pyritään konvertoimaan potentiaalinen asiakas maksavaksi asiakkaaksi.

Uskalla kysyä mitä myydään ja rakenna maalit sen mukaan

Eli kysyn nyt uudestaan, mitä te myytte? Jokainen taho myy jotain, mutta jokaiselta organisaatiolta ei välttämättä voi konkreettisesti ostaa mitään. Jos marssin Opetusministeriöön tai SAK:hon rahatukon kanssa, en välttämättä saa ostettua ehkä pinssiä ja lippalakkia ihmeempää, mutta nämäkin organisaatiot silti myyvät viestiään mitä suuremmassa määrin. Kun olet uskaltanut rehellisesti kysyä mitä myydään, pystytään rakentamaan myös tavoitteet ja maalit sekä seurata tavoitteiden täyttymistä mittareilla.

Yllättävän usein vastaus kysymykseen mitä myydään kiteytyy siihen, että myydään ihmisiä. Todella monet yritykset yhtä lailla kuin toinen ja kolmas sektorikin myy asiantuntijoidensa osaamista. Niiden ihmisten pääomaa ja taitoa, jotka organisaatiossa työskentelevät. Se voi olla verhottu ties minkälaisiin paketteihin, palveluihin ja esitystapoihin, mutta joku konkreettinen osaaja tarjoaa ostajalle jotain sellaista, josta hän on kiinnostunut tavalla tai toisella, koska hän on ostoputken aloittanut. Monet organisaatiot ovatkin brändänneet osaajiaan ja myyvät enemmänkin ihmistä kuin yritystä. Aninkaisella on Jethro, Roviolla oli Westerbacka, Perussuomalaisilla oli Soini jne.

Verkkosivut eivät ole meille merkitykselliset

Yllättävän usein kuulee myös sanottavan, että verkkosivut eivät ole merkitykselliset toiminnassa. Mitä sitten organisaation strategiassa lukee? Jotain varten yritys tai muu taho on perustettu. Miten tämä tavoite peilaantuu siihen, mitä sivustolla tavoitellaan? Kävijöitä, liidejä, nykyisten asiakkaiden parempaa palvelua ja sitoutumista asiakkuuteen, lisää kauppaa, tarjouspyyntöjä, yhteydenottoja, hyviä työntekijöitä, sidosryhmien sitouttamista, oman viestin lobbaamista, nykyisten tai tulevian asiakkaiden kouluttamista, brändin kirkastamista, haluttuja mielikuvia.

On toki olemassa yrityksiä, joilla on kymmenkunta asiakasta ja kaksi potentiaalista asiakasta ja kaupat tehdään aina kasvotusten, messuilla tai saunailloissa ja kaikkien potentiaalisten asiakkaiden kanssa ollaan etunimituttuja. Mutta miksi sivut ovat silti tarpeelliset tai ketä sitä pitäisi palvella?

Tämäkin yritys tarvitsee hyvää työvoimaa tulevaisuudessa, joten sivut luovat työnantajamielikuvaa. Verottaja, vakuutusyhtiö, kunta, alueen muut yritykset, erilaiset palveluntarjojat ja monet monet muut tahot vierailevat sivustolla ajoittain. Sivut rakentavat siis luottamusta tällekin kohderyhmälle. Asiakkaat eivät aina tallenna yhteystietoja puhelimeen ja tarvitsevat yhteystietoja. Kaikki messut ja tapahtumat, missä yritys esiintyy johtaa siihen, että osastolla vierailevat käyvät kurkkaamassa sivut. Nykyisiä asiakkaita pitää tiedottaa ja kouluttaa yrityksen palveluista ja yhteistyön mahdollisuuksista ja siten säästää aikaa ja tuottaa rahaa sekä parantaa asiakaspalvelua. Siihen vielä päälle hakukonenäkyvyys ja muutama kymmenen muuta syytä niin verkkosivujen merkityksellisyyttä ei kannata väheksyä.

Verkkosivut ovat aika uudet eikä siis kehittämistä tarvita

Nyt kun on tehty suuri työ ja saatu rypistetty sivut auki, varsinainen työ voidaan aloittaa. Kerääkö sivusto aikaisempaa enemmän kävijöitä ja konvertoituuko kävijät asiakkaiksi? Tuleeko liidejä, tarjouspyyntöjä, jäseniä tai kauppaa? Löytääkö kävijät etsimänsä, onko sisältö esitetty selkeästi. Onko päivitysprosessi organisoitua ja tavoitteiden mukaista myös jatkossa?

Verkkosivut ovat lähtökohtaisesti elävä, päivittyvä ja dynaaminen kokonaisuus. Tottakai projekti julkaisuun asti on varmasti ollut suuri ja merkittävä resurssisyöppö, mutta sen suuremmalla syyllä kehitystä kannattaa aktiivisesti tehdä, jotta tavoitteet eivät jää täyttymättä. Uudistus ei ole tekninen suoritus eikä markkinointikampanja. Se on investointi, jolla haetaan ja vaaditaan tulosta. Onko siis konkreettinen kehityssuunnitelma tai sisältösuunnitelma olemassa? Auttaako kumppani kehittämisessä aktiivisesti?

Jos siis keskitytään liikaa siihen, miksi sivustot eivät ole merkitykselliset tai niihin ei kannata investoida, menetetään lähes varmasti tulosta. Keskitytään mielummin siihen mitä yritetään saada toiminnassa aikaiseksi ja miettiä millä keinoin digitaalisuus voisi auttaa siinä parhaiten.

Ota yhteyttä, ehdota tapaamista tai pyydä tarjous.

Ota yhteyttä