Nettisivut ja niiden hinta – eli mitä kymppitonnilla saa?

9.5.2019

Monelle on epäselvää, miten nettisivujen hinta muodostuu. Kuinka siis suunnistaa viidakossa, jossa verkkosivuja voi ostaa hyvinkin erilaisilta toimijoilta? WordPress-nettisivuja voi periaatteessa rakentaa kuka tahansa, mutta mihin ja miksi tarvitaan asiantuntijoita?

Meille esitettiin seuraavanlainen toivomus: mitä asiakas voi odottaa, kun hän teettää digitoimistolla verkkopalvelun, jonka budjetiksi asetetaan 10 000–15 000 euroa.

Tarkoituksena on epäilemättä keskustella aiheesta, joka aiheuttaa markkinoilla paljon sekaannusta ja epäselvyyttä.

Kyseessä on hinta, joka saattaa monelle isommallekin alaan vihkiytymättömälle toimijalle kuulostaa suurelta, kun taas monet digitoimistot pitävät summaa pienenä.

Kyseessä on hinta, joka saattaa monelle isommallekin alaan vihkiytymättömälle toimijalle kuulostaa suurelta, kun taas monet digitoimistot pitävät summaa pienenä.

Kun soppaan lisätään vielä se seikka, että termiä “digitoimisto” käytetään hyvin sekalaisesti, ei voi ihmetellä, että tilanne vaatii selventämistä. Rinnakkain ovat niin kotitoimistostaan ensimmäisiä askelia työelämään ottavat opiskelijat kuin kymmeniä asiantuntijoita työllistävät yritykset, jotka tähtäävät pitkäjänteiseen kumppanuuteen, korkeaan laatutasoon ja moderneihin vaatimuksiin vastaamiseen. Kirjoitan tätä kommenttia nyt jälkimmäisestä vinkkelistä.

Aiheesta voisi kirjoittaa melkoisen määrän tekstiä, mutta ajattelin tässä keskittyä kahteen asiaan. Toinen näistä on konkreettinen esimerkki siitä, mitkä ovat minimivaatimukset projektin läpiviemiselle. Toinen taas on ehdotus siitä, mihin tuollainen raha kannattaisi käyttää, jos enempää ei ole käytössä.

Mistä kaikesta nettisivujen hinta muodostuu, ja mitä verkkopalveluprojekti vaatii?

Alla on listaus asioista, joiden näemme kuuluvan minimissään jokaiseen verkkopalveluprojektiin. Näin siis, jos jotain näistä osista ei ole teetetty jo etukäteen toisella asiantuntijayrityksellä. Vaikka olisi, ihmisten kohtaamista ei silti voida välttää, jos halutaan onnistunut projekti.

Näkymä kokoushuoneeseen nimeltä dialog

1. Ensimmäinen tapaaminen

Projektin alussa tilaaja ja toimittaja kohtaavat ja sopivat, miten projekti viedään läpi.

2. Suunnitelmasta toteutukseen

Tilaajan ja toimittajan porukoiden on syytä tavata ainakin kahdesti. Ensin suunnitellaan, mitä tehdään. Sen jälkeen esitellään, mitä on suunniteltu ja sovitaan, miten se toteutetaan.

3. Roolit selviksi

Digitoimiston porukkaan kuuluu joku, joka katsoo projektin perään ja joku, joka tekee itse toteutuksen. Oikeasti asiantuntijoita kuuluu projektiin ainakin kaksi. Jos kuitenkin mennään minimillä, niin monesta firmasta löytyy ainakin yksi tällainen sankari, joka hoitaa homman kotiin.

4. Sivuston rakenteen miettiminen

Sivuston rakennetta pitää miettiä ainakin vähän. Jos sivulla on valikko, pitää miettiä, mikä sivu tulee minkäkin alle.

Lue, mitä on informaatioarkkitehtuuri

5. Käytettävyys ensin!

Sivuston toimintalogiikkaa pitää miettiä ainakin vähän. Valikossa olevan tavaran määrää pitää katsastaa ja päättää, tuleeko valikko pystyyn vai vaakaan. Mobiilissakin pitäisi voida navigoida. Jos jokin lopputulos käyttäjän vieraillessa sivulla on tärkeä, sitä pitää tuoda esille.

6. Sisällön syöttö nettisivuille

Joku syöttää sisällöt verkkopalveluun. Joko se on asiantuntija, joka saa työstään palkkaa, tai sitten tilaavaa tahoa edustava oman alansa asiantuntija. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi hyvä tarjota kaverille ainakin vähän apua homman hoitamiseen. Näin varmistetaan, että sekä tilaaja, toimittaja että itse asiantuntija kehtaisivat näyttää lopputulosta muillekin.

7. Ulkoasu, jota kelpaa esitellä

Koska verkkosivusta maksetaan rahaa, halutaan näyttävä tai ainakin tyylikäs esitys. Ulkoasu pitää suunnitella, vaikkei siinä mitään kovin kummallista olisikaan. Lisäksi sen pitäisi toimia puhelimella ainakin yhtä hyvin, koska yli puolet käyttäjistä tulee puhelimella sivustolle. Suunnitelmassa on myös se hyvä puoli, että se voidaan näyttää tilaajalle ennen itse toteutusta.

8. Sivuston pystyttäminen

Jos oletetaan, että suunnitelmaa ei tarvitse ainakaan kovin paljoa korjata ensimmäisen esittelyn jälkeen, se toteutetaan verkkosivuna. Homma hoidetaan niin, että se toimii sillä puhelimella ja kaikilla muillakin yleisesti käytössä olevilla selaimilla. Näin tilaajan ei tarvitse myöhemmin soitella perään, että asiakas koitti käyttää sitä mac/windows-koneella (kumpi onkaan se, jota toimittaja ei tyypillisesti käytä) ja se ei toimi. Valmisteeman käyttö puraisee nilkkaan yleensä viimeistään tässä vaiheessa, koska se on voitu rakentaa tarpeeseen, jolla ei ole paljonkaan yhteistä tilaajan tarpeen kanssa.

9. Julkaisu

Kun kaikki on valmista, toimittaja joko ottaa koko homman omalle vastuulleen ja valmistautuu pitämään kaiken tietoturvallisena ja toiminnassa. Hän voi myös ryhtyä kolmannen osapuolen kanssa julkaisutoimiin. DNS-tietueet ja muut laitetaan kuntoon, ja sivu näkee päivänvalon kaikkien käytettävänä.

Uudet nettisivut yritykselle – millainen hinta sopii juuri teille?

Yllä olevaan listaan ei kuulu mitään ylimääräistä, eli se käytännössä muodostaa pelkän perusrungon, jonka päälle lisäarvoa rakennetaan. Tästä siis lähdetään mietittäessä, mitä kaikkea tilaaja haluaa saatavan aikaan.

Tuntihinta ja tunnissa syntyvä tulos vaihtelevat eri toimijoilla. Vakaasti silti uskon, että yrityksessä kuin yrityksessä näillä perustoimenpiteillä ollaan jo tuossa asetetussa kymppitonnin rajassa, jos käytetään asiantuntijoita ja maksetaan verot.

Heitän pyöreän arvion, että kymppitonnilla voisi saada yhden asiantuntijan käyttöönsä noin yhden tai kahden henkilötyöviikon ajaksi – asiantuntijasta riippuen. Kaikki varmasti tietävät, että viikossa saa jo aika paljon aikaan, jos saa panostaa.

Jos edellä mainitusta listasta poistetaan kaikki ylimääräinen ja toimitaan kapeammalla fokuksella, saadaan asiantuntijan työstä enemmän irti: tällöin ei myöskään haluta koko palveluun kaikkea samalla kertaa. Tällaisessa tilanteessa joudutaan luottamaan siihen, että asiantuntija tietää mitä tekee, kun säästöjä tulee projektinhallinnasta ja muusta siihen liittyvästä.

Apua nettisivuihin pienemmällä hinnalla

Jos budjetti on pieni, kannattaa siis mielummin kaventaa fokusta ja luottaa asiantuntijaan.

Ohessa on listaa asioista, joita voi saada edullisempaan hintaan. Nyt puhutaan paikoitellen siis jo reilusti alle 10 000 euron asioista, joita voi tarvittaessa tehdä useammankin.

  • Työpaja tai useamman työpajan kokonaisuus, jossa mietitään, mitä oikein kannattaisi tehdä seuraavaksi
  • Sisältöremontti olemassa olevaan palveluun → Asiantuntija auttaa kartoittamisessa, analysoinnissa ja uudistamisessa
  • Näyttävän visuaalisen ilmeen luominen omana kokonaisuutena

 

Olennaista on miettiä, kuinka laajasti nettisivujen kanssa tarvitsee apua ja minkä hinnan on valmis maksamaan siitä, että saa apua kokeneemmilta. Nettisivuihin panostus yleensäkin kannattaa. Netin käyttäjät ovat nykyisin nopeatempoisia, jolloin pienetkin asiat korostuvat ja voivat saada käyttäjät karkaamaan sivulta.

Lue lisää siitä, miten ensivaikutelma nettisivuista vaikuttaa.

Ota yhteyttä, ehdota tapaamista tai pyydä tarjous.

Ota yhteyttä