Toimivan tiimityöskentelyn salaisuus (ja ohjeita sen edistämiseen)

11.6.2018

Tiimin pitää työskennellä yhteisen päämäärään eteen. Itsestäänselvyys, eikö?

Mutta kuinka hyvin se ihan oikeasti toteutuu? Tätä jäin miettimään Breakpoint 2018-tapahtuman jälkeen, jossa teema nostettiin pinnalle.

Toimiva tiimi luottaa periaatteisiin, ei sokeasti prosessiin

Tiiminvetäjän tehtävä on antaa tekijöille turvallinen ja vapaa tila tehdä työtä sekä auttaa hahmottamaan ja selkeyttämään käsillä oleva ongelma, johon tiimi löytää ratkaisun. Tiiminvetäjän pitää myös kertoa ja näyttää kerätyn tiedon avulla, miksi työllä on ollut merkitystä. Ihminen nimittäin tarvitsee tiedon siitä, että hän on merkittävä yksilönä ja osana yhteisöä.

Tiimin tulisi puolestansa toimia periaatteiden pohjalta, ei sokeasti ja konemaisesti prosessiin luottaen. Monimutkaistuvassa maailmassa tiukasta prosessista kiinni pitäminen ei ole enää mahdollista.

Ei lisää prosesseja, vaan parempia tapoja epäonnistua

Reaktorin luova johtaja Hannu Oksa kiteytti asian hyvin: “Suunnittelijat eivät tarvitse lisää prosesseja. Tarvitsemme parempia tapoja epäonnistua”.

Työn monimutkaistuessa virheiden määrä kasvaa pakostikin, ja se on ok. Ratkaisevaa on, miten osaamme reagoida epäonnistumisiin.

Prosessin sijaan tulisi pitää kiinni periaatteista, jotka mahdollistavat tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytymisen.

Hyvin toimivan ja tuloksia aikaansaavan tiimin pitää olla sinnikäs, sopeutumiskykyinen ja halukas oppimaan. Ilman kokeilunhalua, virheitä ja luovuutta ei löydetä tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Sopeutuvan ja sinnikkään suunnittelun periaatteet puolestaan vaativat suunnittelijan sitoutumista jakamaan tietoa ja ajattelutapojaan sekä ottamaan muut mukaan osaksi suunnittelua.

Siten suunnittelusta tulee läpinäkyvää ja sen ympärillä olevan mystinen verho katoaa. Lisäksi palautteen saaminen kasvaa. Suunnitelmien validointiin pitää kuitenkin luoda tavat ja kanavat palautteen annolle ja vastaanottamiselle.

Kaikkien tiimin jäsenten pitää säännöllisesti pysähtyä pohtimaan omaa tekemistä ja miettiä miten voisi parantaa osaamistaan entisestään. Tiimin on taas tärkeää asettaa yhdessä tavoitteita, joilla varmistetaan että kaikki tekevät töitä kohti samaa päämäärää.

Ja sitten muistutukseksi itselle ja jokaiselle suunnittelijalle:

Älä ole mulkku. Älä ylläpidä suunnittelun mystistä sankariasetelmaa. Kutsu kaikki mukaan osaksi suunnittelua – työnimikkeestä ja asiantuntijuudesta riippumatta.

Itse olen usein liian aggressiivinen. Sanon asioita väärään sävyyn, vaikka suurimpia nautintoja työssäni on yhdessä löytämisen riemu.

Itsetutkiskelu ja nöyryys, toisen avoin ja vilpitön kuunteleminen ovat hedelmällisintä, mitä tiedän. Äänensävyllä on mieletön vaikutus ja merkitys niin kasvotusten keskustellessa kuin käyttöliittymän välityksellä käytävässä keskustelussa loppukäyttäjän kanssa.

Tilakin voi vaikuttaa tiimityöskentelyyn

Tiimityöskentelyyn liittyy myös eräs odottamaton kokemus asiakkaan luona. Kun hissin ovet avautuivat toimistotilaan, hätkähdin toimiston tunnelmaa.

He olivat muuttaneet uusiin tiloihin. Entisen pimeän ja tunkkaisen tunnelman sijaan tila pursui nyt valoa, virtausta, iloa, tyylikkyyttä, ilmaa ja joustavuutta.

Kokemus oli hämmentävä, sillä olin tottunut täällä laahustaviin ja kurttuotsaisiin ihmisiin. Nyt ihmisetkin olivat energisiä ja iloisia. Sieltä täältä kuului puheensorinaa ja töitä tehtiin yhdessä.

Yhdessä.

Otin asian esiin organisaation viestintäjohtajan kanssa ja hän vahvisti suunnattoman muutoksen koko henkilökunnan fiiliksessä. Kuinka koko työyhteisön tapa tehdä töitä oli muuttunut parempaan. Etäpäivätkin olivat kuulemma vähentyneet, koska ihmiset haluavat nyt tulla toimistolle.

Mikä siis on hyvän tiimityön salaisuus?

Resepti on tarjolla jokaiselle tiimille, työpaikalla, ammattiryhmälle. Ihmiselle.

Se on yksinkertainen:

Empatia.

Ota yhteyttä, ehdota tapaamista tai pyydä tarjous.

Ota yhteyttä